Kun sydän lakka lyömästä - elokuva viidellätoista kuvalla, 545 sanalla ja 3864 merkillä

Ohjaus: Jacques Audiard, 2005
Pääosissa Romain Duris, Niels Arestrup, Jonathan Zaccaï, Gilles Cohen, Linh Dan Pham

INTRO: Elokuvan päähenkilön, Thomas Seyrin esittely, kuvataan keskustelua veljien välillä. Puhutaan isästä. Thomasin veli tekee selväksi, ettei voi enää sietää isäänsä: "Sitten isä sairastui ja minä hoidin häntä kuin lasta. Pyyhin perseen ja syötin..." Thomas istuu hiljaa ja kuuntelee.

Seuraa pitkä sarja pimeitä, tummanpuhuvia kuvia. Ensin ollaan auton sisällä ja tehdään selväksi, että ollaan tekemisissä asioiden kanssa, jotka eivät kestä päivänvaloa.

Miehet käyvät häätämässä laittomia asukkaita kangaspusseihin pyydystettyjen rottien avulla ja ilmeet ovat vakavat, tehtävän mukaiset. Toimintaympäristö ei anna armoa, eikä sitä kysytä tai pyydetä. Tässä ympäristössä pelkästään toimitaan.

Välillä Thomas ehtii käydä tapaamassa isäänsä. Isällä on uutisia pojalleen ja tehtävä, joka Thomasin tulee isälleen suorittaa. 

Palatessaan Thomas tapaa sattumalta vanhan perheystävän, herra Foxin, konserttijärjestäjän, jota isä pilkkaa pitäksi, hintahtavaksi hepuksi. Paljastuu, että Thomasin äiti oli lahjakas konserttipianisti. Herra Fox haluaa tietää Thomasilta onko hän jatkanut: Mitä, musiikkiako? Vieläkö soitat pianoa? Joo... ja en. Oli vähän vaikeaa kun äiti kuoli. Sääli, sinulla oli lahjoja. Muistan kun soitit jotain minulle. Haydnin sonaatin numero 32. Tässä korttini, tule soittamaan minulle, sovi avustajani kanssa koesoitosta, Fox pyytää Thomasia. Thomasille näyttää avautuvan koillisväylä kauemmas pimeydestä.

Isän tyrmää Thomasin haaveen ryhtyä harjoittamaan pianonsoittoa. Isä vaatii Thomasia suorittamaan ravintolapitäjän velkomisen: "Et ehdi, ehdit kyllä nähdä sitä homoa ja höyrytä pianosta, mutta 20 minuutin homma on liikaa!"

Thomas käy hoitamassa isän hänelle antaman tehtävän.

Isän vastusteluista huolimatta Thomas ryhtyy uudelleenharjoittamaan pianonsoittoa kiinalaisen opettajan, Miao Linin johdolla. Näin Thomasin elämän kaksi toisiaan tyhjentävää arjen sfääriä, väkivaltaiset perintätoimet ja pianonsoiton opettelu, alkavat risteillä hänen elämässään.

Harjoittelu on tuskaisen hidasta ja äänet, joita Thomas irrottelee pianostaan ovat arvattavan epäpuhtaita. Hän harjoittelee iltaisin asunnossaan pianolla, joka lienee hänen äitinsä entinen. Thomasilla riittää turhautumisestaan huolimatta tai juuri sen vuoksi tarmoa seksileikkeihin hyvän ystävänsä vaimon kanssa.

Vähitellen Thomas alkaa saada otetta instrumentistaan. Miao Lin on viimein tyytyväinen oppilaansa suoritukseen. Koesoitto lähestyy.

Välikuvina hidastettuja otoksia Vladimir Horowitzin pianotyöskentelystä. Sormet näyttävät kuin tanssivan koskettimilla.

Kuvat ja kohtaukset ovat kontrastisia. Seuraavaksi isä löytyy piestynä, häpeissään ja naama veressä. Hän on ahneuksissaan sotkeutunut liian isoihin kuvioihin. Venäläisen liikemiehen, Minskovin gorillat ovat hakanneet hänet. Thomas noutaa isän bussipysäkiltä, vie kotiin, riisuu vaatteet, hoitaa ja peittelee hänet.

Koesoittoa edeltävä ilta: kuvissa Thomasin valmistumista koesoittoon. Hän aukoo pukupussia, jonka sisällä tumma puku, lattialla kiiltävä kenkäpari ja uusi, puhtaan valkoinen kauluspaita muovipussissa.

Thomas käy nukkumaan.

Yöllä hänet herätetään. Joku metelöi ulko-ovella, ovikelloa soitetaan, ovea taotaan. Thomasin liikekumppanit ovat hakemassa Thomasia yllätyskeikalle.

Thomas ei haluaisi lähteä.

Ja lähtee kuitenkin. Yö on pitkä ja väkivaltainen. Jälleen pimeitä ja pitkiä ottoja. Kuvissa ilmeet ovat jälleen vakavia.

Seuraavana aamuna Thomas on väsynyt ja lähtee koesoittoon. Hän ei pääse esityksessään juuri alkua pidemmälle. Koesoitto on katastrofi.

Thomas livahtaa henkeä haukkoen ulos pianon ääreltä aurinkoiselle kadulle. Seuraavaksi hän on oven takana, menossa isänsä asuntoon. Ovi on jäänyt auki.

Minskovin miehet ovat käyneet. Isä makaa hengettömänä verilammikossa.

Mustaa.

DEUX ANS PLUS TARD – KAKSI VUOTTA MYÖHEMMIN

Kuvataan jälleen auton sisältä. Miao Lin ja Thomas Seyr ovat matkalla Linin konserttiin. Kahden vuoden aikana heidän suhteensa on mitä ilmeisemmin lämmennyt ja he ovat nyt pariskunta, näin  sisäkuvista voi pikaisesti päätellä. Thomas käy parkkeeraamassa autonsa. Konsertti alkaa.

Thomas ei mene konserttiin vaan ryhtyy hoitamaan kesken jääneitä asioitaan Miskovin kanssa.

Thomas puikkelehtii selkä kyyryssä, puku ryvettyneenä, kauluspaita veren tahrimana, rystyset revenneenä konserttisalin katsomoon, omalle paikalleen. Lin soittaa yhä, katse nousee pianosta kohti yleisöä, Thomasia. 

Elokuva päättyy.   

Teksti: PK